HS Mielipide: Virkistysalueiden arvo on tunnistettava kaavoituksessa

Helsingin Sanomien mielipideosastolla 12.1.2016 ollut kirjoitus – Virkistysalueiden arvo on tunnistettava kaavoituksessa. Helsingin yleiskaava on nakertamassa virkistysalueita eri puolilla kaupunkia asuntorakentamiseen. Yleiskaavapäätöksessä – niin kuin monessa muussakin päätöksentekotilanteessa – julkishyödykkeet, kuten virkistysalueet, unohtuvat helposti, koska ne eivät tuo euroja toimijoiden pussiin. Ajan mantra on kehittää palveluliiketoimintaa asioista, joista sitä ei ole aiemmin keksitty luoda. Kaupallisten palveluiden …

Lue lisää

HS Mielipide: Keskustelu yleiskaavasta kiihtyy

HS:n Mielipidepalstalla keskustelu yleiskaavasta kiihtyy ja Mikko Aho, virastopäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjoittaa vastineessaan ”Yleiskaavasuunnittelussa on katsottava hyvin kauas” mm.:

Isoja muutoksia valmisteltaessa on tärkeää käydä avointa keskustelua ja varmistua valmistelun läpinäkyvyydestä. Vain sitä kautta muutos on hallittavissa ja myös huoliin voidaan löytää parhaat vastaukset.”

Avoin vuorovaikutus olisi kaupunkilaistenkin mielestä tärkeää – tosin tähänastiset kokemukset avoimuudesta ja kaupunkilaisten aidosta kuuntelemisesta ovat olleet suhteellisen kehnoja.

Kirjoitukset löytyvät kootusti linkistä Helsingin yleiskaava 2050.

 

HS Mielipide: Helsingin yleiskaava on moraalisesti arveluttava

HS:n Mielipide palstalla (3.1.2016) ollut kirjoitus – Helsingin yleiskaava on moraalisesti arveluttava.

Helsingin yleiskaavojen aikaväli on ennen ollut runsas 10 vuotta. Tämä ajanjakso on sen verran lyhyt, että päättäjät voivat vielä nähdä kaavan seuraukset ja olla vastuussa äänestäjilleen.

Uudessa yleiskaavahankkeessa aikaväli muodostuu runsaaksi 30 vuodeksi. Tänä aikana päätöksentekijöistä vain muutama on enää mukana, eikä vastuutakaan ole. Siksikö yleiskaava on rakennettu valtavien asukasmäärätavoitteiden varaan? Sitä eivät monien kaupunginosien asukkaat hyväksy, esimerkiksi siksi, että viheralueet häviävät. Tästä eivät kaupungin suunnittelijat ja asukkaiden valitsemat luottamusmiehet kasvuhurmoksessaan välitä.

Jos aihe olisi ollut esillä kuntavaalien yhteydessä vuonna 2011, jonkinasteinen demokratia toimisi. Näin ei kuitenkaan ollut. Siksikin yleiskaavan vieminen päätökseen tänä vuonna nykyisen pitkällä aikavälillä on moraalisesti arveluttavaa. Yksi sukupolvi vie siis päätösvallan seuraavaltakin.

Seppo Laaksonen

filosofian tohtori, Helsinki

Lähitieto: Vantaanjokilaaksosta uhanalainen

Koillis-Helsingin Lähitiedossa 30.12.2015 julkaistu Pro Tuomarinkylä -liikkeen varapuheenjohtajan Risto Suomisen mielipidekirjoitus – Vantaanjokilaaksosta uhanalainen. Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksessa esitetään, että asukkaiden virkistysalueiksi asemakaavoissa tarkoitettuja puistoja supistetaan ja muutetaan rakentamisalueiksi yhteensä lähes 1900 hehtaarin verran. Arkkitehti Kaija Santaholma kysyi tähän liittyen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että ovatko asemakaavoissa yksityiskohtaisesti tutkitut puistot käyneet tarpeettomiksi siksi, että yleiskaavan tavoitteeksi on asetettu 250 000 lisäasukkaan sijoittaminen Helsingin kaupungin alueelle. Kysymys on mitä ajankohtaisin juuri nyt, …

Lue lisää

HS Mielipide: Keskuspuiston rajat on määritelty tarkasti

HS:n Mielipide osiossa 17.12.2015 julkaistu Kaija Santaholman kirjoitus – Keskuspuiston rajat on määritelty tarkasti. Martti Salomaa ei ole missään nähnyt pysyväksi Keskuspuistoksi suunniteltua aluetta (HS Mielipide 15.12.). Hän arveli, ettei sitä olekaan. Sellainen suunnitelma on olemassa. Vuonna 1978 Helsingin kaupunki poikkeuksellisesti alisti kaupunginvaltuuston hyväksymän Keskuspuiston osayleiskaavan ministeriön vahvistettavaksi. Tarkoitus oli turvata Keskuspuiston säilyminen myös tulevilta …

Lue lisää

Tuomarinkylän kaavatilanne kiinnosti Koiramessuilla

2015_12_05IMG_4059

Pro Tuomarinkylä oli mukana Helsingissä 5.-6.12.2015 järjestetyillä Koiramessuilla. Tapahtumaan osallistui 34 000 kävijää ja 16 000 koiraa. Helsingin Koiramessut on yksi suurimmista koiratapahtumista koko Euroopassa. Tuomarinkylän koirakeskuksen tulevaisuutta uhkaava Helsingin uusi yleiskaava ja etenkin Tuomarinkylän kaavatilanne oli molempina päivinä puheenaiheena Pro Tuomarinkylän osastolla. Kaavaan saattoi tutustua osastolla Pro Tuomarinkylän vapaaehtoisten opastamana sekä karttojen ja lehtiartikkelien avulla. Koirakeskuksen …

Lue lisää

Tiedote: Auta pelastamaan Tuomarinkylän koirakeskus – Kirjoita kaupungille muistutus & allekirjoita adressi Koiramessuilla!

Rotuesittelyjä.

Helsingin yleiskaavasta julkistettu tuore ehdotus sivuuttaa olan kohautuksella Tuomarinkylän kartanon alueen osalta kaavan luonnosvaiheessa annetut 275 mielipidettä. Määrä oli ylivoimaisesti suurin alueellinen potti, mahdollisesti kaavamielipiteiden Suomen ennätys. Yleiskaavaehdotus ei ratko lainkaan yleiskaavaluonnoksen ongelmia, vaan niitä on lisätty entisestään kasvattamalla kerrostaloasuntojen määrää. Koirakeskuksen toiminta tapetaan vetämällä sen päälle raitiotie, liikekeskus ja ympärille 3-6-kerroksisista taloista koostuva lähiö …

Lue lisää

HS Koti: Kuka haluaa täyteen ahdetun Helsingin?

Helsingin Sanomissa 29.11.2015 julkaistu Harri Hautajärven kolumni – Kuka haluaa täyteen ahdetun Helsingin? Ennusteen mukaan Helsinki voi kasvaa jopa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Tähän nopeimman väestönkasvun arvioon perustuu nähtävillä oleva yleiskaavaehdotus. Kaikki kivet on käännetty, kun rakentamiseen on etsitty uutta tonttimaata. Suurinta porua ovat herättäneet suunnitelmat puistojen ja viheralueiden rakentamisesta ja Katajanokan laajentamisesta. Jos väestö …

Lue lisää

Mahdolliset kaupungit: Tarinoita takapihalta 8: Sarvia ja hampaita

Lapintie_TarinoitaTakapihalta8

Professori Kimmo Lapintien kirjoitus 25.11.2015 Helsingin uudesta yleiskaavasta – Mahdolliset kaupungit: Tarinoita takapihalta 8: Sarvia ja hampaita >>

Minkälaista dialogi siis oli? Sitä ei ollut. Tämä oli ensimmäinen hämmentävä havainto. Ohi puhuminen oli niin systemaattista, että en vieläkään ymmärrä mistä siinä oli kyse. Se oli jollain tavalla niin suomalaista: ei vastaa kun kysytään, vastaa kun ei kysytä. Kun osalliset – minä muiden muassa – kysyivät perusteluja tehtyihin ratkaisuihin, he eivät saaneet vastausta, eivät pihdeilläkään. Toisaalta kun osallisilla – ainakaan minulla – ei ollut mitään tarvetta kysyä mikä yleiskaava on, mitä kaavamääräyksissä lukee tai mitä Maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätään, näitä asioita opetettiin varsin auliisti. Kun tehtyjä ratkaisuja kritisoitiin, niitä ei perusteltu paremmin, vaan selitettiin yhä uudelleen mitä merkinnöillä on tarkoitettu. Argumentaation sijasta siis opettamista, täysin siitä riippumatta, kuka milloinkin oli yleisönä.