HELSINGIN viime torstaina hyväksytty uusi yleiskaava ei ehtinyt vanhentua viikkoakaan, kun ensimmäistä kaavaa koskevaa oikeusprosessia on jo alettu viritellä. Pro Tuomarinkylä -liikkeen puheenjohtaja Anu Heinonenkertoo, että liikkeen ”taustayhteisöt” ovat valmistelemassa yleiskaavapäätöksestä valitusta hallinto-oikeudelle.
”Taustayhteisöt muodostuvat ratsastuskeskuksen ja koirakeskuksen toimijoista”, Heinonen sanoo.
Pro Tuomarinkylä -liike pelkää, että Tuomarinkylän kartanoalueelle saatetaan rakentaa jopa ”7 500 asukkaan kerrostalolähiö”, joka ajaisia alas Tuomarinkylän koirakeskuksen toiminnan ja vaikeuttaisi merkittävästi ratsastuskeskuksen toimintaa. Liike vetoaa myös siihen, että alue on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
YLEISKAAVAN Tuomarinkylään mahdollistamaa rakentamista vastustettiin yleiskaavan valmisteluprosessin aikana ankarasti. ”Tuomarikylän puolesta” tehty adressi keräsi 18 000 allekirjoitusta ja yleiskaavaehdotuksesta lähetettiin kaupunkisuunnitteluvirastoon 580 muistutusta.
Heinonen kertoo, että valituksessa aiotaan vedota esimerkiksi siihen, että Helsingin kaupunginvaltuusto on aiemmin laaditun asemakaavan yhteydessä tehnyt päätöksen, että ratsastuskeskuksen ja koirakeskuksen jatko tullaan turvaamaan.
Toinen esimerkki nyt laadittavan valituksen mahdollisista perusteista on Heinosen mukaan se, ettei yleiskaavassa pitäisi jättää keskenään ristiriitaisia tavoitteita alemman kaavan, tässä tapauksessa asemakaavan, ratkaistavaksi. Heinonen kertoo, että ristiriidat liittyvät esimerkiksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi todetulle alueelle rakentamiseen. Perustelu pohjaa Heinosen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuperiaatteisiin.
”Tämä tulee olemaan iso työ. Jos emme uskoisi, että valitus voi mennä läpi, emme lähtisi tähän prosessiin”, Heinonen sanoo.
HELSINGINkaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kertoo, ettei ole vielä tietoinen suunnitellun valituksen perusteluista, eikä siksi voi myöskään kommentoida niitä.
”Meidän näkemyksemme on kuitenkin, että sekä yleiskaava että sen valmisteluprosessi täyttävät lain edellytykset”, Manninen sanoo.
Hän kertoo, että kaupunkisuunnitteluvirastossa on osattu odottaa, että yleiskaavasta valitetaan.
”Emme me sitä tietenkään toivo, mutta se on hyvin tyypillistä tällaisissa isommissa kaavahankkeissa.”
Mahdollisuuus valittaa kaavoituksesta on tärkeä osa demokratiaa, mutta aiheuttaa kaupungille myös ongelmia. Ennen kaavavalituksen käsittelyä rakennusprojektit eivät etene. Esimerkiksi viime vuonna keskimääräinen asemakaavavalitusten käsittelyaika Helsingin hallinto-oikeudessa oli 9,5 kuukautta.
MANNINEN kertoo, että yleiskaavassa ja sen valmistelussa on lähdetty siitä, että koira- ja ratsastuskeskuksen jatkoedellytykset pyritään varmistamaan alueen jatkosuunnittelussa. Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on myös turvata kulttuuriympäristön kannalta merkittävimmät alueet ja arvot.
”Tämä merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön status ei lähtökohtaisesti estä alueelle rakentamista. Mutta on selvää, että esimerkiksi kartanonympäristö on arvokas. Arvokkaita ovat myös esimerkiksi kartanon ja Vantaanjoen välinen alue ja tietyt alueen avoimet näkymät”, Manninen sanoo.
Hänen mukaansa Tuomarinkylän kartanoalueelle ei tulla rakentamaan asuntoja 7 500 asukkaalle.
”Kyllä tuo on ylimitoitettu luku”, Manninen sanoo.
Tarkemmin rakentamisen määrästä päätetään vasta myöhemmin asemakaavatyön yhteydessä.
ALLA olevassa videossa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki(vihr) kertoo, miten yleiskaava muuttaa Helsinkiä.
