Oulunkyläinen julkaisi jutun Tuomarinkylästä 25.5.2017 – Oulunkyläinen: Tuomarinkylän kartanon alue – yllättävän monipuolinen keidas Helsingin seudun vanhimpiin kyliin lukeutuvassa Tuomarinkylässä, Domarbyssä, josta on asiakirjoissa maininta jo vuodelta 1417, sijaitsee merkittävin Ruotsin vallan ajalta säilynyt kartanokokonaisuus ympäröivine peltoineen ja metsäsaarekkeineen. Nykyisin se on tärkeä virkistys-, ulkoilu- ja luontoalue tiivistyvän kaupungin kupeessa, mutta lisäksi merkittävä harrastuspaikka ratsastus- ja …
Alla on lyhennelmä artikkelista: Hippos – Hevosala pitää ottaa huomioon (koko artikkeli, pdf) Ratsastusta harrastaa Suomessa noin 170 000 ihmistä. Raviurheilua seuraa tai harrastaa 200 000 suomalaista. Hevoset eivät enää asu maaseudulla, vaan kasvukeskusten lähellä. Kunnallinen päätöksenteko vaikuttaa elinkeinon ja harrastusmahdollisuuden säilymiseen tai parantumiseen. Hevosharrastuksen toimintaedellytykset on taattava maankäytöllä. Liikuntalakiin on kirjattu tasa-arvon periaate, joka tarkoittaa myös …
Kuva: Yleiskaavan lähetekeskustelu Helsingin kaupunginvaltuustossa käytiin 5.5.2015 valmistelun oltua käynnissä 2,5 vuotta. Keskiviikkona 26.10.2016 valtuusto pääsee lausumaan yleiskaavasta toisen kerran. Hyvä Helsingin kaupunginvaltuutettu, tällä viikolla käsittelette yleiskaavaehdotusta valtuustossa. Haluamme vielä tuoda esiin seuraavaa. Tuomarinkylästä on tullut eniten muistutuksia ehdotuksesta. Syynä lienee erityisesti se, että juuri ennen yleiskaavaa Tuomarinkylään tehtiin Helsingin kaupungin kanssa hyvässä yhteistyössä uusi …
HESY:n jäsenlehdessä 2/2016 oli juttu – Yleiskaavaehdotus synnytti Pro Tuomarinkylä -liikkeen
Täydennysrakentaminen uhkaa koira- ja ratsastustoimintaa sekä arvokasta kulttuuri- ja maisema-aluetta. Pro Tuomarinkylä -liike koettaa palauttaa rakentamista ohjaavan yleiskaavan valmisteluun ja nostaa asian kuntavaalien teemaksi.
Heidin Nelivedot blogikirjoitus 7.10.2016 – Haluan että hevoseni voi hyvin
Kirjoituksessa käsitellään hevosten hyvinvointia ja sivutaan myös Tuomarinkylän ratsastuskeskuksen tilannetta Helsingin uuden yleiskaavaehdotuksen uhatessa koira- ja ratsastuskeskuksen toimintaa. Kannattaa lukea!
PRO Tuomarinkylä -hanke on hyvä esimerkki siitä, että hevosten jo valmiiksi ahdasta elintilaa halutaan pienentää entisestään Helsingin kaupungin päättäjien toimesta uudella yleiskaavalla.
Henrik Nyholm, Vasemmistoliiton varavaltuutettu, kirjoittaa blogissaan 6.10.2016 uudesta yleiskaavasta – Helsingin yleiskaava on karhunpalvelus tyttöjen harrastuksille.
Uuden yleiskaavan kaapatessa alueita nykyisistä viheralueista myös niihin kytkeytyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet kaventuvat. Yhteensattuma tai ei, jää jalkoihin tyttö- ja naisvaltaiset lajit. Tämä tapahtuu peittelemättömästi Tuomarinkylässä, jossa yleiskaavan rakentaminen kohdistuu koirakeskuksen päälle ja kaventaa alueella sijaitsevaan ratsastuskeskuksen toimintaa.
…
Yleiskaavan osoittama asukasmäärien kasvu ei tarkoita toimetonta joukkoa ihmisiä. Jos nykyisten harrastajamäärien osuus säilyy uusien asukkaiden myötä tarkoittaa se tulevaisuuden Helsingissä 7000 uutta hevosharrastajaa. Myös koiramäärä kaupungissa lisääntyy ja samalla myös koiraharrastukset.
Yleisötapahtuman ohjelma yhdistää menneen, tämän päivän ja tulevaisuuden Pro Tuomarinkylä -liike järjestää Tuomarinkylässä sunnuntaina 11.9.2016 klo 12.00–15.00 yleisötapahtuman, joka on osa eurooppalaisten kulttuuriympäristöpäivien sarjaa. Teemana on tänä vuonna ”Porukan paikat, yhteiset ympäristöt” (www.kulttuuriymparistomme.fi). Pohjois-Helsingissä sellainen on eittämättä Tuomarinkartano. Helsingin kaupunki on kuitenkin kaikkien kauhuksi kaavoittamassa suojelualueelle kerrostalolähiötä. Esittelemme kaupunkilaisille sekä paikalle kutsutuille Helsingin päättäjille alueen monipuolisia …
Helsingin Sanomien artikkeli 27.6.2016 – Entinen kilparatsastaja Anni Lahti sai kutsun Hollannista – nyt hän markkinoi maailman arvokkaimpia hevosia.
Kuva. Anni Lahden ratsastusharrastus alkoi Tuomarinkylän ratsastuskoulusta. Tuomarinkylän talleilla asuu edelleen tuttujen hevosia, joita Lahti käy moikkaamassa Suomessa ollessaan. AKSELI VALMUNEN / HS
HS:n Mielipide osiossa 16.11.2015 julkaistu kirjoitus.
Joonas Lyytinen ja Helsingin liikuntalautakunnan jäsenet kirjoittivat (HS Mielipide 12.11.), että valtion liikuntaneuvoston mukaan harrastaminen urheiluseurassa on yhtä yleistä poikien ja tyttöjen keskuudessa. Näin onkin Liitu-tutkimuksessa, jossa tutkittiin 11–15-vuotiaita.
Kuitenkin lajeissa, joissa seuraharrastaminen oli aloitettu, on sukupuolittaisia eroja. Pojilla suosituimmat lajit olivat jalkapallo, jääpelit ja salibandy, tytöillä vastaavasti tanssi, jalkapallo ja voimistelu.
Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa tutkittavat olivat 7–29-vuotiaita. Liikunta- ja urheiluseuroissa harrasti pojista viikoittain 38 prosenttia ja tytöistä 32 prosenttia, päivittäin pojista 16 prosenttia ja tytöistä 9 prosenttia.
Suosituimmat liikuntamuodot, joita ei sidottu seuraharrastamiseen, olivat pojilla ja nuorilla miehillä jalkapallo, salibandy ja jääkiekko, tytöillä ja nuorilla naisilla lenkkeily, kävely, ratsastus ja tanssi. Tasaisesti molempien sukupuolten suosiossa olivat kuntosali, pyöräily, juoksu, laskettelu, hiihto ja uinti.
Samantyyppisiä tuloksia liikuntalajien tai -muotojen sukupuolittumisesta on saatu myös aiemmin Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa.
Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa niiltä lapsilta ja nuorilta, jotka sanoivat haluavansa aloittaa liikuntaharrastuksen urheiluseurassa, kysyttiin, mitä lajeja he haluaisivat siellä harrastaa. Sekä tytöt että pojat haluaisivat harrastaa jalkapalloa, sählyä, kamppailulajeja, uintia, lentopalloa, yleisurheilua sekä jääkiekkoa.
Lajeja, jotka olivat vain tyttöjen kärkitoiveissa, olivat tanssi, jumppa, nyrkkeily ja ratsastus. Pojilla tällaisia lajeja olivat pesäpallo, koripallo, sulkapallo ja kiipeily. Tyttöjen toiveista nyrkkeily, jääkiekko ja lentopallo eivät ole tyttöjen suosituimpien lajien listalla, eivätkä pojilla kiipeily, pesäpallo ja yleisurheilu.
Sama tyttö tai poika saattoi haluta myös harrastaa sekä yksilö- ja joukkuelajeja tai sama tyttö vaikkapa nyrkkeilyä ja tanssia.
On varsin tärkeää pohtia liikunnan ja urheilun tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Sen ohella, että puhutaan olemassa olevista harrastajamääristä, olisi kuitenkin syytä kysyä tytöiltä ja pojilta, mitä he haluaisivat harrastaa.
Kyse on ennen kaikkea siitä, mitkä valinnat tytöille ja pojille mahdollistetaan ja miten näihin valintoihin suhtautuvat ennen kaikkea vanhemmat, valmentajat, opettajat ja tätä kautta lapset ja nuoret itse.
Päivi Berg
tutkija, Espoo
