HS Mielipide: Yleiskaavaa kritisoivien ääni ei kantaudu valmisteluun

Helsingin Sanomien Mielipide -palstalla 26.8.2016 julkaistu erinomainen kirjoitus yleiskaavan tilanteesta – Yleiskaavaa kritisoivien ääni ei kantaudu valmisteluun. Tasapainoisen ja kestävän yleiskaavan aikaansaaminen Helsinkiin vaatii lisäaikaa. JUSSI TARKKASEN kirjoitus Keskuspuistoon rakentamisesta (HS 22.8.) megaluokan möhläyksenä osui naulan kantaan. Kaikki kaupunginvaltuustot ovat vaalineet Keskuspuistoa sen satavuotisen historian aikana. Puistolla on nyt kauttaaltaan asemakaavan suoja. Voiko yksi valtuusto tuhota …

Lue lisää

HS: Hevos- ja koiraharrastajat huolestuivat uudesta yleiskaavaehdotuksesta – Tuomarinkylästä 580 muistutusta, Mellunmäestä vain yksi

Tyttö hyppää esteitä.

Helsingin Sanomien artikkeli 8.8.2016 Helsingin uudesta yleiskaavasta koskien Tuomarinkylää – Hevos- ja koiraharrastajat huolestuivat uudesta yleiskaavaehdotuksesta – Tuomarinkylästä 580 muistutusta, Mellunmäestä vain yksi. HELSINGIN Tuomarinkartanon ravintola Dumariin saapuessa tietää tulleensa heppatytön paratiisiin. Ravintolan kulman takana on hevosia aitauksessaan siliteltävänä, hiukan taaempana on meneillään yksityinen esteratsastustunti ja ohi kävelee jatkuvasti ruskettuneita ja rennon siististi pukeutuneita naisia, …

Lue lisää

Sivusilmällä: Ne tekevät sen itse

pocket-sized-metropolis

Hanna-Leena Ylinen kirjoittaa 30.7.2016 Sivusilmällä -blogissaan hyvin osuvasti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta ja yleiskaavasta. Lue koko kirjoitus – Ne tekevät sen itse. Alla muutama osuva lainaus kirjoituksesta.

Yleiskaavasuunnittelija Heikki Salmikivellä on heinäkuussakin ollut aikaan antaa Helsingin Sanomille lähes kahden sivun laajuinen haastattelu, jossa hänen ydinsanomansa oli, että ”tiivistysrakentamista on turha kauhistella, jos haluaa pöhinää muuallekin kuin Kallioon ja sen välittömään läheisyyteen”.

Tähän liittyi joitakin ajatusvirheitä. Ensinnäkin vain pieni osa asukkaista kaipaa ”pöhinää” kotinurkilleen ja hekin useimmiten vain muutamia vuosia kestävän elämänvaiheen ajan. Itsekin asuin aikoinaan mielelläni Helsinginkadun kulmilla, mutta lopulta se osa elämää oli ohi.

Toiseksi pöhinää ei voi levittää kaikkialle, koska jos niin tapahtuisi, se laimenisi ja lakkaisi olemasta. ”Pöhinä” – jos tätä sanahirviötä halutaan käyttää – on luonteeltaan sellaista, että sitä kuuluukin olla vain hyvin rajallisella alueella.

Kolmanneksi Salmikivi (kuten kaupunkisuunnitteluvirasto laajemminkin) käyttää virheellisesti sanaa ”tiivistäminen”. Viheralueille rakentaminen ei kaupungin rajojen sisäpuolellakaan ole tiivistämistä, se on kaupunkirakenteen levittämistä. Todellista tiivistämistä olisi täydennysrakentaminen jo rakennetuille alueille rakennuskantaa korottamalla tai suunnittelemalla asuintaloja jo olemassa olevien rakennusten lomaan esimerkiksi parkkikentille tai muille välialueille. Myös kaupunkibulevardit saattaisivat olla tiivistämistä, jos ne suunniteltaisiin niin, ettei rakentaminen leviäisi niiden tuntumassa oleville viheralueille.

Kuva. Tallinnan satamassa Helsinkiin suhtaudutaan ironisesti. H-L Ylinen.

HS Mielipide: Kaikki eivät halua Kallion pöhinää – lattea ja croissantia ihannoiva cityvihreä utopia vähättelee vanhempia ihmisiä

Helsingin Sanomien mielipide -osastolla 31.7.2106 julkaistu kirjoitus – Kaikki eivät halua Kallion pöhinää – lattea ja croissantia ihannoiva cityvihreä utopia vähättelee vanhempia ihmisiä. HELSINGIN yleiskaavasuunnittelijan Heikki Salmikiven haastattelu (HS Kaupunki 27.7.) paljasti kiinnostavalla tavalla niitä asenteita, joilla Helsinkiä nykyisin suunnitellaan. Kaupunkia tiivistetään yleiskaavaluonnoksessa voimakkaasti, sillä se on Salmikiven mukaan välttämätöntä, jos Kallion kaupunginosan pöhinän halutaan leviävän …

Lue lisää

HS Mielipide: Kaupunkilaiset päättäkööt Helsingin tulevaisuudesta

Helsingin Sanomien Mielipide -osastolla julkaistu Olli Salmelan kirjoitus 25.7.2016 – HS Mielipide: Kaupunkilaiset päättäkööt Helsingin tulevaisuudesta.

Keskeisten puistoalueiden rakentaminen ja kaupunkibulevardit ovat monen asukkaan mielestä selviä heikennyksiä sekä asumisviihtyvyyteen että liikkumisen sujuvuuteen.

Väitetään myös, että asuntojen hinta nousisi merkittävästi, jos lisärakentamista ei toteuteta. Tällöin kuitenkin unohdetaan se, ettei kaiken rakentamisen tarvitse tapahtua Helsingin kaupungin alueella, vaan riittää, jos pääkaupunkiseudulle voidaan rakentaa lisää.

Vuoden 2017 kuntavaalien lähestyessä olisi hyvä, jos valtuustoryhmät kertoisivat selkeästi kantansa yleiskaavaehdotukseen ja Helsingin kehittämiseen.

Olli Salmela
Helsinki

HS Mielipide: Helsingin yleiskaavaehdotus on suuruudenhullu

Helsingin Sanomien Mielipide -osastolla oli 20.7.2016 Olli Lehtovuoren hyvä kirjoitus uudesta yleiskaavasta – HS Mielipide: Helsingin yleiskaavaehdotus on suuruudenhullu. YLEISKAAVAEHDOTUKSESSA esitetään, että pääkaupunkimme väkiluku nousisi runsaalla 200 000:lla vuoteen 2050 mennessä. Tämä merkitsisi ihmisten asuttamista niin sanotuille kaupunkibulevardeille liikennemeluun ja -pölyyn, seudullisten viheralueiden kuten Keskuspuiston nakertamista sekä pohjoisten pientalovaltaisten ja luonnonläheisten kaupunginosien perusluonteen muuttamista. Mistä tämä megalomania? …

Lue lisää

HS Mielipide: Rakentaminen ei halvenna asumista Helsingissä

HS Mielipide -palstalla 4.7.2016 ollut kirjoitus – Rakentaminen ei halvenna asumista Helsingissä. Kaupungin uudesta, ylimitoitetusta väestötavoitteesta ei ole kysytty kaupunkilaisilta yksissäkään vaaleissa. APULAISKAUPUNGINJOHTAJA Anni Sinnemäki toi julki (HS Kaupunki 29.6.) sen, mikä on tiedetty jo pitkään: asuntojen vauhdikaskaan rakentaminen Helsinkiin ei laske asumisen hintatasoa. Asumisen kalleus on kuitenkin ollut yhtenä pääargumenttina sille, että tekeillä olevassa uudessa …

Lue lisää

Aurinkopaneelit sopivat myös suojeltuun ympäristöön

780_tuomarinkyla

Tuomarinkylän ratsastusmaneesit saavat nyt energiaa omista aurinkopaneeleista. Maneesien katolle on asennettu Helenin toimittama 30 paneelin aurinkosähköjärjestelmä.

Tuomarinkylän ainutlaatuinen kartanomiljöö Pohjois-Helsingissä on suojeltua aluetta. Kartanon maita viljelee ja hoitaa Helsingin kaupunki. Kartanon alueella toimii kaksi ratsastuskoulua ja kaksi yksityistallia hevosineen, joita palvelee kaksi ratsastusmaneesia.

Alueen muita rakennuksia lämmitetään kaukolämmöllä, mutta maneeseja ei lämmitetä. Sen sijaan ne käyttävät paljon sähköä valaistukseen. Jatkossa aurinkopaneeleilla saadaan katettua noin 15 prosenttia maneesien vuosikulutuksesta, joka on noin 61 000 kWh. Keväästä syksyyn aurinkovoimala tuottaa suurimman osan maneesien sähköntarpeesta.

– Aurinkopaneelien investointipäätökseen vaikutti sekä taloudellinen hyöty että ympäristökysymykset. Yleinen näkemys on, että sähkön hinta nousee, ja uskomme, että paneelit maksavat itsensä takaisin jollain aikavälillä. Oleellisen tärkeää on sekin, että ne sopivat hyvin Tuomarinkylän suojeltuun maalaismaisemaan, eivätkä erotu muusta ympäristöstä; paneelit ovat tummasävyisiä ja sopivat maneesin katon sävyyn, kertoo toimitusjohtaja Raimo Tuomioja Tuomarinkylän Maneesi Oy:stä.

Lisätiedot:
Raimo Tuomioja, toimitusjohtaja, Tuomarinkylän Maneesi Oy, puh. 040 900 9102
Timo Huolman, markkinointipäällikkö, Helen Oy, puh. 050 559 1913

Faktat:

• Maneesien aurinkosähköjärjestelmän teho on 10 kWp
• Järjestelmään kuuluu 30 kpl paneeleita, joiden teho on 325 W sekä yksi invertteri, teho 9 kWp, joka muuntaa paneeleiden tuottaman tasasähkön vaihtovirraksi
• Kohde on saanut Työ- ja elinkeinoministeriön tukea 25 % investoinnin arvosta
• Tuomarinkylän kartanomiljöö on suojelualuetta, aurinkosähköjärjestelmä on saanut toimenpideluvan rakennusvalvontavirastosta
• Kartanoalueella toimii kaksi ratsastuskoulua ja kaksi yksityistallia, joissa on yli 150 hevosta
• Alueelle suunnitellun kolmannen kilpailu- ja valmennusmaneesin toteutuminen on vaakalaudalla Helsingin uuden yleiskaavan ehdottaessa massiivista asuntorakentamista kartanoympäristöön

Hevosurheilu: Kokous ohitti ehdotuksen Tuomarinkylän kaavasta

ProTuomarinkylä_Kaavakartta_ehdotus_12.6.2016_Crop

Hevosurheilu, 17.6.2016 – Kokous ohitti ehdotuksen Tuomarinkylän kaavasta. Pro Tuomarinkylä oli laatinut lautakunnalle kompromissiehdotuksen, jossa Tuomarinkylään olisi saatu uutta rakennusaluetta vähintään 15 hehtaarin verran. Ehdotus jätettiin kokouksessa huomiotta.Varsinaiset päätökset oli Osmo Soininvaaran blogin mukaan tehty aiemmissa neuvotteluissa. Seuraavaksi yleiskaavaehdotus etenee kaupunginhallitukseen ja syksyllä kaupunginvaltuustoon. Pro Tuomarinkylän ehdotus Tuomarinkylän yleiskaavaan liittyen – kartta ja ehdotus.